Emme voi olla viestimättä

Kybernetiikka on tieteenala, joka tutkii järjestelmien viestintää. Järjestelmiä ovat niin ihmiset, organisaatiot kuin koneetkin. Viestinnän lähtökohtia ovat esimerkiksi viestisignaalien lähettäminen, vastaanottaminen ja palautteeseen reagointi. 

Viestinnässä on kyse hyvin monitahoisesta ilmiöstä. Viestintää onkin hyvä tarkastella polyfonian eli monitahoisuuden näkökulmasta. Viestintä on sanoja, kuvia, tekstejä ja vaikka mitä muuta. Viestintä on myös hyvin tärkeää, koska tiedon liikkumiselle yhteisöissä on monia tarpeita. Koska on tärkeää viestiä, on tärkeää ottaa myös huomioon millaista viestiä välittää. Viestintä voi tapahtua kahden ihmisen välillä, ryhmissä tai joukkoviestintänä, mutta viestintään kannattaa panostaa jokaisella tasolla, koska viestintä on alue, jolla jokainen asia vaikuttaa. Käsitys ihmisestä tai organisaatiosta rakentuu ensivaikutelman jälkeen viestinnän varaan. Huono ensivaikutelma on murrettavissa hyvällä viestinnällä, mutta epämiellyttävää viestintää korjatakseen täytyy tehdä huomattava määrä töitä tai kulua kauan aikaa, jotta asian yli päästään tai se unohtuu.

Viestintää suunnitellessa on huomioitava, että kohden, jolle viestitään, tulkitsee viestin monitahoisesti. Vaikka viestin sisältö näyttäisi olevan kunnossa, merkitystä on sillä, kuinka asian ilmaisee. Väitän, että myös kanava, jolla viestin antaa, merkitsee paljon. Kasvokkain tai puhelimitse välitettyyn viestiin saa myös välittömän palautteen, jos osaa tulkita toisen eleitä. Silloin omaa viestiä voi täydentää tai selittää asiaa paremmin, jos viesti ei mennytkään ensimmäisellä yrittämällä oikein perille. Jotta tulemme ymmärretyiksi, on yhtä tärkeää, mitä sanomme ja miten sanomme asian. Viestin vastaanottajan näkökulmasta voi näyttäytyä kiinnostavana myös se, mitä emme sano. Asiat, joita ei tuoda ilmi, vaikuttavat paitsi kokemukseen viestinnästä, myös luotettavuuden kokemukseen.

Viestimme tai viestimättä jättämiset, kuten tutun henkilön ohi kävely tervehtimättä, voidaan tulkita hyvin erilaisin tavoin myös kulttuurista riippuen. Väitän, että suomalaisen on helppo kulkea kadulla tutun henkilön ohi tervehtimättä, koska on kiire tai ei erityisesti juuri nyt tee mieli jutella. Monissa muissa kulttuureissa moinen piittaamattomuus ja tyly käytös eivät tulisi kuuloonkaan. Viestintä on myös muilla tavoin kulttuurisidonnaista. Erilaisissa organisaatioissa ja ryhmissä on erilaisia toimintakulttuureita, joissa esimerkiksi valta ja suhteet tai käyttäytymisnormit voivat erota toisistaan. Esimerkiksi pukeutuminen työpaikalle on osa organisaation omaa sisäistä kulttuuria. Tietyillä ryhmillä pukeutuminen on tarkkaan säädeltyä, kun taas joillain aloilla pukeutuminen on hyvinkin vapaata ja rentoa. Organisaatiossa, jossa pukeutuminen on tarkkaan säädeltyä, huonosti pukeutumista pidettäisiin erittäin huonona asiana, ehkä jopa loukkaavana, kun taas toisaalla töihin voi mennä myös t-paidassa.

Yritysten viestintä perustuu usein markkinointiin, jossa kuluttajien halutaan yhdistävän mielikuvia yritykseen tai sen tuotteisiin. Näin organisaatiosta syntyy brändi, johon liittyy usein kuva tai logo, toimintaa ja tuote tai palvelu. Monet suositut brändit ovat tunnettuja jo logonsa perusteella, jolloin tuotteen logo on tärkeä olla näkyvillä. Logo voi olla myös syy kuluttaa brändin tuotteita, jolloin kuluttajaa kiinnostaa enemmän tuotetta tuottavan brändin maine ja tuotteen ominaisuudet verrattuna kilpailijoihin eivät ole niin suuressa osassa ostopäätöstä tehdessä.

Suomalainen opettajankoulutuskin on brändi maailmalla. Siitä ollaan todella kiinnostuneita, koska suomalainen peruskoulu on sijoittunut korkealle kansainvälisessä vertailussa. Koulutusvientiä ja suomalaisen opettajankoulutuksen brändin kehitystä maailmalla kannattaakin seurata myös viestinnän kannalta.